Etelä-Afrikan kevät ja uudet myötä- (ja vasta)tuulet

AOFP9852[1]Viime blogipostauksesta onkin aikaa! Viime lokakuun jälkeen on tapahtunut paljon. Poikamme Jasper täyttää kohta 15 kuukautta. Hän on iloinen poika, joka juoksee ja kiipeilee ympäriinsä. Ensimmäinen vuosi hänen kanssaan oli yllättävän helppo. Odotin siitä paljon vaikeampaa, mutta meillä kävi tuuri: Jasper nukkui hyvin alusta asti eikä hänellä ikinä ollut ongelmia vatsan tai syömisten kanssa.

OYAF2349[1]

Viime marraskuussa löysimme kahden ja puolen vuoden etsinnän jälkeen unelmakodin Green Pointista, jonne muutimme maaliskuun lopussa. Alkuperäinen rakennus on rakennettu 1860-luvulla viktoriaanisena aikakautena, mutta ilmeisesti talo on rakennettu suurimmalta osin uudestaan 1920-luvulla brittiläisen colonial aikakauden tyyliin. Talon arkkitehtonisesti merkittävää verantaa ja etupihaa ei saa muuttaa ilman kaupungin lupaa, mutta siihen ei todella olekaan tarvetta. Edelliset asukkaat modernisoivat talon sisältä repimällä seiniä ja avaamalla suuren yhdistetyn olohuoneen ja ruokailutilan uima-altaalle. Kolme makuuhuonetta, kirjasto/TV-huone, kodinhoitohuone, korkeat 3,5 metriä korkeat huoneet ja kahden auton talli – täydellistä. Alue on todella hiljainen ja sympaattinen mukulakivikatuineen ja ilmeisen turvallinen myös. Reddam Atlantic-koulu on 200 metrin päässä ja Green Pointin pääkadun ravintolat ja kaupat kulman takana. Naapuritkin ovat todella mukavia!

XSIF7245[1]

Samaan aikaan kun itse iloitsen omassa kuplassani, täällä on selkeää liikehdintää maasta ulos. Monet korkeasti koulutetut ovat lähtemässä. Jotkut jopa puhuvat samanlaisesta liikendinnästä kuin apartheidin loppumisen jälkeen 1994. Suurin ero on se, että tällä kertaa lähtijöitä ovat kaikki koulutetut, eivät vain valkoiset.  Carte Blanche-ohjelmassa, joka on kuin Etelä-Afrikan A-studio, haastateltiin nuoria mustia eteläafrikkalaisia Yhdysvalloissa ja Australiassa, jotka olivat lähteneet meren toiselle puolella pakoon väkivaltaa ja turvattomuutta, ja isompien liksojen perässä.

MNFO1638[1]Tämän seurauksena asuntojen hinnat ovat tulleet alaspäin. Asuntoja on paljon markkinoilla ja myös ulkomaalaiset miettivät muutamaan kertaan, että kannattaako Kapkaupunkiin ja Etelä-Afrikkaa  sijoittaa. Johannesburgilaisten muuttovirta Kapkaupunkiin on myös hidastunut.

Valtion sähkölaitos Eskom on kriisissä kuten kaikki muutkin valtionyritykset. Presidentti Ramaphosa ja päättäjät yrittävät selvittää Zuman aikaansaamaa kymmenen vuoden soppaa, mutta aika huonolta näyttää.

Työttömyys on 29 prosenttia eli korkein luku sitten vuoden 2003. Kun ei ole rahaa ruokaan, työttymyys automaattisesti lisää rikollisuuden määrää. Infrastruktuuria ei korjata, koululaitos on on aivan retuperällä.

SVHE3906[1].JPG

Miten tämä kaikki maksetaan? Verotuloilla. 87 prosenttia eteläafrikkalaisista ei maksa veroja ollenkaan. Eli veroja aletaan ottamaan enemmän niiltä, joilla on isommat tulot. 1.7 miljoonaa eli noin 3 prosenttia väestöstä maksaa noin 80 prosenttia kaikesta ansiotuloverosta. Kun korkean verotuksen (28-45%) lisäksi joutuu maksamaan koulutuksesta, terveydenhuollosta ja turvallisuudesta, ei mikään ihme, että monet ovat päättäneet pakata laukkunsa. 

Näitä asioita vatvoimme West Coast National Parkissa yövaelluksen puitteissa siinä omassa hyvänvoivassa kuplassamme.

Aloita synnytys – kävele vuorelle

IMG_7950.JPGBlogissa on ollut vähän hiljaista, koska 28.5 aamuyöllä syntyi pieni terve poikamme Christiaan Barnard- sairaalassa. Barnard tunnetaan Suomessakin, koska hän teki maailman ensimmäisen onnistuneen sydänsiirron vuonna 1967. Vanha sairaala siirrettiin uusiin tiloihin ja uusi hieno sairaala avattiin joulukuussa 2016 Kapkaupungin keskustaan eli noin 5-10:n minuutin ajomatkan päähän kotoamme.

IMG_7937

Vietimme sairaalassa lähes kolme päivää, joka on täällä usein tapana, koska vakuutus korvaa maksimissaan kaksi yötä, jos ei ole komplikaatioita. Ensimmäisten päivien ilon ja alkuhämmennyksen jälkeen kaikki on nyt mallillaan. Vastasyntyneet ovat usein todella rauhallisia ja nukkuvat paljon, samoin myös pikkuisemme. Arkirutiinit ovat lähteneet hyvin liikkeelle, ruokinta alkaa rullata ja maitoa riittää kuin afrikkalaiselle kylälle. Ostimme täällä asuvalta suomalaiselta perheeltä rattaat ja pikkuinen viihtyy hyvin rantapromenadilla, Green Pointin puistossa ja Oranjezichtin markkinoilla. Eilen kävimme kaverin luona Camps Bayssä grillaamassa ja katsomassa rugbyä. Hän nukkui koko jännittävän matsin ajan, kun Etelä-Afrikka voitti Englannin. V&A Waterfrontin melusta  hän ei pitänyt eikä hän tykkää vaipanvaihdosta.

IMG_7939IMG_7947Laskettu aika oli 29.5 isäni syntymäpäivänä, mutta poikamme selkeästi halusi ihan oman syntymäpäivän. Kävimme sunnuntaina 27.5 kävelyllä Pipetrack-polulla. Pipetrack on todella kiva ja helppo polku kävellä, joka kulkee Camps Bayn yllä vesiputkilinjaa pitkin – siitä nimi. Ylä- ja alamäet ovat kohtalaisen loivia. Se on myös suosittu lenkkipolku aamuisin ja iltapäivällä ja reitti lähtee Pöytävuoren hissille vievän Tafelberg-tien alusta. Jos ei huvita lenkkeillä, pakkaa mukaan piknik-eväitä ja pullo hyvää viiniä. Polun varrella on penkkejä ja sieltä on kiva ihastella Atlantin taakse laskeutuvaa aurinkoa.

Täällä sanotaan, että jos haluaa lapsen syntyvän, kannattaa syödä tulista ruokaa tai kävellä Pöytävuorelle. Minulle selkeästi riitti Pipetrack! 12 tuntia kävelyn jälkeen poika halusikin tulla maailmaan ja toisen 18 tunnin rupeaman jälkeen hän syntyi.

IMG_7942

Päiväretki Kogelbergiin

IMG_5011 (2).JPGViikonloppu vierähti mökillämme Betty’s Bayssä ja lauantaina päätimme tyttöjen kanssa tehdä päiväretken lähivuorille. Täällä retkeilyyn käytetään sanaa hike, mutta suomeksi sana vaellus usein mielletään pidempikestoiseksi retkeksi, jolloin yövytään maastossa.IMG_5008.JPGPidempiäkin vaelluksia teemme kohtalaisen usein, koska Kapmaan vuoriklubilla on lukuisia majoja ympäri provinssia, joissa voi yöpyä hyvin edulliseen hintaan. Koska luontoon täällä pääsee niin nopeasti, puolipäiväretki on erinomainen tapa saada hyvä annos takapuolijumppaa, luonnonrauhaa ja sitä niin ihanaa, mutta niin pahaa aurinkoa.
IMG_5015.JPG
Mainitsin aikaisemmassa postauksessa Kogelbergin biösfäärialueesta, jonka  raja-alueella myös mökkimme sijaitsee. Kävely Palmiet-joen rannalta solan yli Harold Porterin kasvitieteelliseen puutarhaan kestää noin 3-4 tuntia ja matkalla voi nähdä valtavasti kauniita ja eriskummallisia fynbos-kasveja. Olen kävellyt reitin ehkä kymmenen kertaa, mutta joka kerta satumainen alkuperäismetsä ja maisemat yllättävät kauneudellaan.
IMG_5018.JPG
Cape Nature tarjoaa suojelualueella majoitusta todella kauniissa ekomökeissä. En ole itse mökeissä yöpynyt, mutta ulkoapäin modernit rakennukset isoine ulkoteraisseineen näyttävät todella houkuttelevilta.
IMG_5030.JPGIMG_5040Etelä-Afrikassa ulkoilu ei valitettavasti olen ihan yhtä yksinkertaista kuin Suomessa, koska siihen liittyy erilaisia riskejä. Varsinkin asutuksen läheisyydessä kuten esimerkiksi Pöytävuorella kannattaa lähteä vuorille isolla porukalla, jos vain mahdollista. Omaisuusrikoksia vuorilla sattuu silloin tällöin. Etelä-Afrikassa naisteen kohdistuva väkivalta ja raiskaukset ovat yleisiä, joten se aina kannattaa ottaa huomioon.
IMG_5035.JPGIMG_5045.JPGSuurin ongelma on kuitenkin puutteellinen varustautuminen. Monet paikalliset ja turistit lähtevät esimerkiksi Pöytävuorelle kuumana päivänä ilman lämpimiä vaatteita, hattua, aurinkorasvaa ja vettä. Vuorien korkeus ja vaativuus on helppo aliarvioida samalla kun monet yliarvioivat oman kuntonsa. Sää täällä voi muuttua hetkessä 35 asteen auringonpaisteesta 15 asteen sumuun.
IMG_5048.JPGIMG_5051.JPG

Vuorilla

IMG_5573[1]Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, ihastuin vaeltamiseen Laosissa yli kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen olen tehnyt kaikkea päiväretkien ja 18 päivän vaellusten välillä muun muassa Uudesta-Seelannissa, Nepalissa, Sveitsissä ja tietysti Etelä-Afrikassa.
IMG_5590[1]
Kuten blogini pääkuvasta näkyy, Pöytävuoren kansallispuisto tarjoaa upeat mahdollisuudet ulkoiluun. 75 kilometrin matkalla Hyväntoivonniemelle ja Cape Pointiin riittää vuoria ja vaellusreittejä. Niistä tulee varmasti paljon postauksia jatkossa.
IMG_5575[1]
Ulkoilu myös on yhdistävä tekijä kaveriporukassamme oli sitten kyseessä surffaus, vaeltaminen, polkujuoksu tai leijasurffaus. Viime viikonloppuna olimme kavereiden kanssa Cederberg-vuoriston itäpuolella. Ajo vuokramökille oli kohtalaisen pitkä, 4,5 tuntia. Viimeinen tunti oli hyvin hidasta menoa vain nelivetoautolle sopivaa hiekkatietä.

IMG_5584[1] Cederbergin vuoristo on myös ainoa paikka maailmassa, jossa kasvatetaan Rooibos-teetä eli tämänkin syyn takia alue on hyvin lähellä sydäntäni. Vaikka maisema näyttää kuivalta, kasvien monimuotoisuus on ainutlaatuista maailmassa. Cederberg on osa UNESCO:n luonnonperintökohdetta Cape Floral Kingdomia.
IMG_5583[1]Löysin myös uuden lemppariviinin, koska yksi porukastamme on arvostettu sommelier ja hänen juomakassiinsa voi aina luottaa: Steenbergin Nebbiolo. Steenbergin viinitila onkin yksi suosikkitiloistani Constantian viinialueella, mutta siitä postaus joskus toiste.

Iltapäivällä kiipesimme vuorelle, jonka huipulta oli huikeat näkymät yli Tankwa Karoon erämaan.  Kivien välissä kasvoi mitä ihmeellisimpiä mehikasveja kuten erilaisia agaavekasveja, joita en ollut nähnyt ennen. Pakkasimme eväsreppuihimme eland-antiloopin ulkofilepihviä, kuohuvaa ja ginitonnicceja, joten käveleminen yli kivisen maaston oli kohtalaisen hankalaa auringon laskettua:) Otsalamppu tulee täällä usein tarpeeseen.IMG_5587[1]
IMG_5589[1]

IMG_5581[1]Kuvat: Dania Petrik