Cradle of Humankind

1Vietimme kolme yötä Johannesburgin luoteispuolella alueella, joka tunnetaan nimellä Cradle on Humankind. Cradle eli kehto on 47 000:n hehtaarin kokoinen alue ja UNESCO:n maailmanperintökohde. Nepalissa työskentelin UNESCO:lla pääasiassa luonnonperintökohteiden parissa. Huhtikuun 2015 maanjäristyksen jälkeen päädyin myös hetkeksi työskentelemään tuhoutuneiden kulttuuriperintökohteiden parissa eli siinä mielessä myös kulttuurikohteet ovat lähellä sydäntäni.

2IMG_84853.jpg

Alueella sijaitsevista luolista on löydetty fossiileita, jotka kertovat meille alueen asutuksesta hyvin kauan sitten. Vanhin tunnettu merkki alueen asutuksesta on vuonna 1998 löydetty Australopithecus africanuksen luuranko, joka on 3,22–3,58 miljoonaa vuotta vanha. Tämän löydön lisäksi myös vuonna 1947 löytyneiden noin 2 miljoonaa vuotta vanhojen ”Mrs. Pleas” ja ”Sts 14” Australopithecus africanus-luurankojen katsotaan tukevan näkemystä, että moderni ihminen kehittyi Afrikassa. Maropengin museossa oli mielenkiintoinen National Geographicin tukema näyttely, jossa kerrottiin vuonna 2013 löytyneistä homo naledi luurangoista ja osa löydetyistä luista oli esillä.

IMG_8525IMG_8523

Reissun kohokohta oli kuitenkin ehdottomasti Cradle Boutique Hotel. Ihana paikka vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä Lanserian lentokentältä keskellä Etelä-Afrikkaa sijaitsevaa highveld ylänköaluetta. Yksityisellä tilalla on villieläimiä kirahveista gnu-antilooppeihin ja ravintolassa oli todella hyvät ruoat. Teimme hotellista puolipäiväretkiä Maropengin museon lisäksi Walter Sisulun mukaan nimettyyn kansalliseen puutarhaan, jossa näimme valtavia mustia kotkia.

Johannesburgissa oli aivan mielettömän kylmä! Onneksi hotellissa toimi lämmitys niin hyvin, että sen takia vietimme aika paljon aikaa huoneessa. Eli nautimme huoneesta koko rahan edestä.

IMG_8494IMG_8495

 

 

 

Hipstereitä ja passeja Gautengissa

IMG_8440Kaksi viikkoa poikamme syntymän jälkeen kävimme hakemassa hänelle Etelä-Afrikan passin. Odotimme Home Affairsissa neljä tuntia kunnes kävi ilmi, että vastaanottovirkailija oli merkinnyt Antonin passin hakijaksi. Jos virkailija olisi merkinnyt poikamme hakijaksi, olisimme päässeet kaikkien jonojen ohi. Passikuvat otetaan sisäasiainministeriön omissa kuvakopeissa odotusaulassa ja pikkuvauvan kuvan ottaminen onkin oma projektinsa. Meillä kävi tuuri, että poika heräsi juuri ennen hänen vuoroaan. Aika nopeasti saimme kuvan hänestä silmät auki. Virkailijakin oli hämmästynyt. Jännitysnäytelmä kuitenkin sai uuden käänteen, kun seuraavalla tiskillä kuva oli kadonnut järjestelmästä ja jouduimme ottamaan uuden kuvan! Tyypillistä Afrikkaa. Nyt hänen Etelä-Afrikan passissa on komea kuva: kieli ulkona ja tyylikkäästi afrikkalaisittain leopardiasussa. Leopardiasu oli puhdasta sattumaa!IMG_8441Kävi kuitenkin ilmi, että hän ei voi matkustaa Suomeen Etelä-Afrikan passilla. Vaikka häntä ei oltu rekisteröity Suomen kansalaiseksi, hän on jo syntyessään periaatteessa Suomen kansalainen ja Suomen kansalaiselle ei voida myöntää viisumia Suomeen. Meidän siis piti lentää Pretoriaan asti Suomen lähetystöön hakemaan passia.
IMG_8442
Päätimme tehdä reissusta yhdistetyn huvi- ja työmatkan. Gauteng on yksi Etelä-Afrikan yhdeksästä provinssista, jossa sijaitsevat muun muassa Johannesburg ja pääkaupunki Pretoria. Kapkaupungissa vitsaillaan, että Stellenboschin viinialueen vuorien takana kaikki on ”Joburg” ja siellä ei edes tarvitse käydä. Kun kapkaupunkilaisilta kysytään, Johannesburgissa on vaarallista. Ja sehän on totta. Autokaappauksia ja asuntomurtoja on valtavasti. Niin paljon, että siitä on valitettavasti tullut niin normaalia, että ihmiset eivät enää kauhistu kun jotain tapahtuu.
IMG_8446
IMG_8478.JPGLensimme Lanserian kentälle, joka on pienempi ja huomattavasti helpompi kuin OR Tambo-lentokenttä. Yövyimme Pretoriassa yön, kun Antonin piti käydä ulkoministeröissä hakemassa poikamme syntymätodistukseen Apostille-dokumentti ennen lähetystöön menoa, joka todistaa asiankirjan olevan kansainvälisesti lainvoimainen. Apostillen myöntää viranomainen, mikäli maa on liittynyt Haagin 1961 yleissopimukseen.
IMG_8457IMG_8461Pretoriasta siirryimme Johannesburgiin Parkhurstin kaupunginosaan, jossa asuimme kavereiden luona pari yötä. Parkhurst on ylemmän luokan aluetta, jossa 4th Avenuella on paljon kivoja kahviloita ja kauppoja. Kävimme myös tutustumassa Mabonengin kaupunginosaan, josta puhutaan Johannesburgin Sohona. Alueella viettävät aikaa taiteilijat, trendikkäät bisnesmiehet- ja naiset ja kaikenlaiset hipsterit. Söimme lounasta kattoterassilla sijaitsevassa ihana ja kasveja pursuavassa Living Room-ravintolassa, josta kuvia. Söimme hyvin varhaisen lounaan eli siksi ravintola on tyhjä. Suosittelen lämpimästi ruoan, näköalan ja miljöön puolesta! Jo korttelin päässä asuu kodittomia ja roskat palavat kadulla eli kauan ei kannata kävellä trendikahviloista.
IMG_8433IMG_8469.JPGSitten varasimme pitkäksi viikonlopuksi ihanan mökin ylellisestä Cradle Boutique-hotellista, joka sijaitsee villieläintilalla Lanseria-lentokentän lähellä Johannesburgin länsipuolella. Siitä myöhemmin lisää!

Vauvalomalla viinialueella

IMG_7891”Oletteko menossa babymoonille”, ovat monet kaverit ja tutut kysyneet meiltä viimeisten kuukausien aikana. Babymoonin tarkoituksena on viettää aikaa vain kahdestaan kumppanin kanssa ennen kuin lapsi saapuu maailmaan. Emme ajatelleet tehdä mitään sen kummallisempaa, mutta lyhyellä varoitusajalla varasimmekin huoneen mieheni lapsuudenkodista eli ihanasta Babylonstorenista ja vietimme siellä kolme hyvin rentouttavaa päivää.

BT 1
IMG_7840.JPGBT 2Entiset työväen talot on muutettu ihaniksi ja tilaviksi kaksioiksi tai kolmioksi, joissa on todella skandinaavisen selkeä sisustus. Kaksi lonkkaongelmaista nukkui todella hyvin isossa pehmeässä pedissä. Hotellin aamiaisella Babel-ravintolassa suurin osa raaka-aineista tulee tilan puutarhasta ja kaikki yksityiskohdat on vaan niin hyvin ajateltuja.

IMG_7837IMG_7836IMG_7831.JPGTilalla voi puuhata kaikenlaista. Aamuisin järjestetäänpuutarhakierros ja kävely tilan ympäri. Iltapäivällä hyppäsimme Land Roveriin ja ajoimme Simonsberg-vuorelle katsomaan auringonlaskua nauttien virvokkeista. Kylpylän yhteydessä oleva kauneushoitola tarjoaa Dr Hauschka ja Esse-hoitoja, mutta me päädyimme vain saunomaan ja pulikoimaan lämmitettyssä poreammeessa ja uima-altaassa. Illallinen Babel-ravintolassa kruunaa ah-niin-ihanan päivän.

IMG_7876IMG_7886IMG_7890.JPGSattumalta tilalla järjestettiin samaan aikaa Teas & Tisanes-yrttiteetyöpaja, jossa pääsimme sukeltamaan paikallisten rohtokasvien ihmeelliseen maailmaan.  Rooibos-yrittäjille se oli myös työnkin ja tuotekehittelyn takia todella hyödyllinen tapahtuma. Siitä myöhemmin tällä viikolla. Tietoa tulevista työpajoista löytyy täältä.

 

Moderni afrikkalainen taide(varkaus)

IMG_7221

Huomaan, että alan tulla vanhemmaksi, kun olen alkanut kiinnittämään enemmän huomiota taiteeseen. Olen aina ollut taiteellinen ja kävin Espoon kuvataidekoulua kymmenisen vuotta, mutta vastikaan olen alkanut miettimään enemmän taidetta kotimme sisustuselementteinä ja myös investointina. Kun ensi kerran näin kaverini Marlene Steyn valtavia maalauksia, tiesin, että joku kaunis päivä omistan hänen salvadordalimaisen teoksensa. Marlene kertoi silloin vaatimattomasti, että hänen teoksiaan on esillä viime syyskuussa avatussa Zeitz Museum of Contemporary Art Africa (MOCAA). Kävin siellä vanhempieni kanssa pari kuukautta sitten, mutta unohdin kuvat puhelimeni uumeniin.

IMG_7230[1].JPG

Marlene Steyn

IMG_7244.JPGIMG_7243[1]

Marlenen töiden lisäksi pidin Kudzanai Chiurain valokuvista, joissa hän kuvaa eteläisen Afrikan muuttuvia sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia dynamiikkoja. Niissä kuvataan myös siirtomaahistorian, länsimaisten kulutustottumusten ja sisällissotien ja kriisien vaikutusta afrikkalaisiin tiloihin ja yhteiskuntiin.

Kudzanai Chiurai

IMG_7242[1]

Myös swazimaalaisen Nandipha Mntambon työt ovat vaikuttavia. Ilmeisesti hän on viettänyt aikaa Mosambikissa, koska eri työt ovat saaneet vaikutteita Portugalin siirtomaa-ajasta ja härkätaisteluista. Teoksessa ”Praca de Touros” tummaihoinen naishärkätaistelija ajan kuluttamalla härkätaistelustadionilla saa miettimään siirtomaa-ajan jälkeistä Mosambikia ja sukupuolten rooleja afrikkalaisessa yhteiskunnassa. Vietin lukiossa vuoden vaihto-oppilaana Meksikossa, joten ymmärrän espanjan kautta portugalia ja olen kiinnostunut siitä, minkälaisen lattarijäljen Portugali jätti eteläiseen Afrikkaan Angolaan ja Mosambikiin. Myös Vela Sikubhekile- teoksen lehmännahasta valmistetut puvut valkoisessa tilassa ovat upeita, mutta samalla pelottavia.

IMG_7226

Nandipha Mntambon Praca de Touros

IMG_7225

Nandipha Mntambon Vela Sikubhekile

Vaikka et olisikaan modernin taiteen ystävä, visiitti museossa kannattaa jo arkkitehtuurin puolesta. Vanhaan viljasiiloon rakennettu museo on vaikuttava rakennus, jonne tulvii valoa avattujen siilojen ja kattoikkunoiden kautta.  Sisäänpääsy maksaa ulkomaalaisilta R180 ja kattoterassilta on hieno näköala Pöytävuorelle. Oma suosikkini Marlenen töistä on muuten alla oleva ”Self-raising Hour”, joka ei ole Zeitz MOCAA:ssa. Museon rahoittaja Jochen Zeitz on kuulemma ostanut sen omaan yksityiseen kokoelmaansa. Se taisi olla myös pikkuisen liian kallis meikälaiselle. Kysyin Marlenelta, että missä mahtaa herra Zeitz asua, jos minusta tulisikin taidevaras. Saimme hyvät naurut, kun suunnittelimme taidevarkautta. Parimetrisen teoksen varastaminen voikin sitten olla aika hankalaa.

self raising hour.JPG

Marlene Steyn, Self-raising Hour

IMG_7237

 

Viiniä Hemel-en-Aarden laaksossa

IMG_7310Meidän mökiltä on noin puolen tunnin ajomatka Hermanuksen lähellä sijaitsevaan Hemel-en-Aarden laaksoon. Vihreiden vuorien välissä tunnelma on autenttisempaa kuin viimeisen päälle stailatuilla viinitiloilla Stellenboschissa tai Constantiassa.
IMG_7337.JPG
Hermanus on suosittu lomakaupunki niin paikallisten kuin ulkomaalaisten keskuudessa ja lomakausina se täyttyy jo liiaksi. Joululomilla Antonia on vaikea suostutella esimerkiksi lounaalle Hermanukseen ruuhkien takia. Kaupunki on suosittu syystä: se sijaitsee lähellä metropolia, rannikko on valtavan kaunis, kaupunkia ympäröi kauniit vuoret, ainutlaatuinen fynbos-kasvillisuus ja hienot  maastopyöräily- ja vaellusreitit. Eniten Hermanus tunnetaan etelänmustavalaista, jotka talvella tulevat uiskentelemaan rantapromenadin lähelle. Paras tapa nähdä valaat on kuitenkin hypätä veneretkelle.

IMG_7286.JPGIMG_7283.JPGHemel-en-Aarde-laakson tilat tunnetaan palkituista chardonnay-viineistä ja päiväretken ehdottomasti kruunaa lounas ja yhteensovitetut viinit pitkän kaavan mukaan Creation-tilalla. Aloitimme päivän aamuviinillä Hamilton Russell-tilalla, jonne vie kiemurteleva sypressien reunustama tie. Tila tunnetaan chardonnaysta ja pinor noirista. Viinit ovat keskimäärin kalliimpia kuin monilla turistien suosimmilla suurilla ja teollisilla viinitiloilla, koska pientuottajat valmistavat vain pienen määrän kutakin viiniä. Miljöö on todella sympaattinen ja kotoisa, joten pienen lammen rannalla viihtyy helposti pidempäänkin.
IMG_7288.JPGIMG_7279.JPGJatkoimme matkaa Newton Johnson-tilalle, josta on huikeat näköalat laaksoon ja merelle yli melkein meidän mökille asti. Kaikki maistelut maksavat R35-R80, mutta maksaminen kannattaa, koska viileän, palkitun chardonnayn maisteleminen huikaisevissa maisemissa on sen arvoista.

IMG_7294.JPGIMG_7293.JPGOma suosikkitilani on viinin,  arkkitehtuurin ja sisustuksen puolesta Ataraxia. Tilan tarina viinitilana alkoi vuonna 2004, kun nykyiset omistajat ostivat 47 hehtaaria maata paikalliselta maanviljelijältä. Tila sijaitsee yhdellä laakson korkeimmista kohdista ja kirkolta näyttävässä rakennuksessa on paljon paikallisten taiteilijoiden värikästä taidetta IMG_7306.JPGIMG_7311.JPGIMG_7328.JPGMukaan tarttui muutama pullo Ataraxian makoisaa Serenity-viiniä, joka on 25 prosenttia Pinor Noiria, 25 prosenttia Cinsaultia ja 50 prosenttia eteläafrikkalaista Pinotagea. Pinotage-rypäle jalostettiin Etelä-Afrikassa vuonna 1925 ja se on Pinor Noir- ja Cinsault-rypäleiden sekoitus. En rehellisesti sanottuna pidä Pinotagen jälkimausta, mutta punaviinien sekoituksissa se toimii.

Ataraxiasta suuntasimme kaverin Chris Alheitin Alheit Wineyardstilalle, jossa hän antoi meille pienen viininvalmistuskierroksen sadonkorjuukiireistä huolimatta. Chris on kansainvälisesti palkittu viininvalmistaja. Siitä lisää perjantaina.

 

 

Viineistä kiinnostuneille

IMG_7197.JPGMaaliskuun alussa viininviljelijät ja -valmistajat juoksevat pitkin viiniköynnösrivejä tarkistamassa sokeripitoisuuksia. He tekevät pitkiä päiviä paahtavassa auringossa pellolla ja hiilidioksidia pulputtavien viinitynnyreiden vieressä. Käyn nykyään aika harvoin tiloilla, mutta kun pohjoisesta saapuu perhettä tai ystäviä, viinimaisteluissa ja ravintoloissa on mukava käydä.
IMG_7204.JPG
Vanhempani ja isoveljeni viettivät noin viikon etelän lämmössä ja kävimme perinteisessä Constantiassa kolmella tilalla ja ulkomaalaisille vähemmän tutussa, pinot noirista ja chardonnaysta tunnetussa Hemel-en- Aarde-laaksossa Hermanuksessa. Kaikilla viinialueilla taitaa olla kavereita viljelijöinä tai/ja valmistajina eli on mukavaa saada yksityiskierroksia tiloille heidän opastaminaan. Anton on myös hyvä opas, koska hän tietää viinistä kohtalaisen paljon. Vierailuista lisää myöhemmissä postauksissa.
IMG_7201.JPG
Usein Kapiin matkaavat kaverit ja tutut kysyvät neuvoa viinitilojen suhteen. Tämän blogin tarkoituksena oli saada tekosyy tehdä viinikurssi ja perehtyä vielä enemmän Etelä-Afrikan viineihin, mutta kasvavan vatsanseudun takia viininmaistelu saakin odottaa ainakin elokuuhun. Stellenbosch on alueena kuuluisin, mutta Kapin provinssin  voi jakaa kahdeksaan viinialueeseen:

Constantia Kapkaupungin lähipaikka noin puolen tunnin ajomatkan päässä Kapkaupungin keskustasta Pöytävuoren kansallispuiston ympäri M3-tietä myötäpäivään. Etelä-Afrikan viinihistoria alkoi täältä 1600-luvun lopussa. Yhdeksän tilaa tarjoaa hyvää viiniä, näköaloja, huippuravintoloita ja arkkitehtuuria.

Stellenboschissa valikoimaa onkin jo liikaa tarjolla! Lähes 200:lta viini- ja viinirypäletilalta löytyy majoitusta yhdestä tähdestä kuuteen, ravintoiden määrä on valtava ja valtavan kauniit Cape Dutch- arkkitehtuurille tyypilliset valkoiseksi maalatut rakennukset läikittävät maisemaa. Stellenboschiin ajaa noin tunnissa N1- tai N2-valtateitä riippuen päämäärästä Stellenboschissa.

Helderberg sijaitsee Stellenbosch eteläpuolella Stellenboschin ja Somerset Westin välissä. Alue tunnetaan valkoviineistä ja siellä on paljon hienoja golfkenttiä sitä kaipaaville.

Durbanville sijaitsee niin sanotun boerewors- esiripun takana Kapkaupungin pohjoispuolella. Boerewors on eteläafrikkalaisista grillijuhlista tunnettu makkara ja nimi tarkoittaa afrikaansiksi maanviljelijän makkaraa. Eteläafrikkalaiset vitsailevat näkymättömästä esiripusta, joka siis jakaa Kapkaupungin englantia ja Durbanvillen afrikaansia puhuvat väestöt. Muutamilta tiloilta on hienot näköalat Table Bay-lahdelle ja Pöytävuorelle.

Franschhoekin kylä sai nimensä ranskalaisten hugenottien mukaan, jotka pakenivat Euroopan vainoja Etelä-Afrikkaan 1600-luvun lopussa. Alueella tuotetaan paljon Etelä-Afrikan kuohuviiniä ”Cap Classique” ja alueella on paljon huippuravintoloita. Viinijunalla pääsee helposti tilalta toiselle ilman autoa.

Hottentots-Holland vuorten takana sijaitseva Elgin tunnetaan viileämmästä ilmastosta . Viinirypäleiden kypsyminen alueella tapahtuu hitaammin vaikuttaen viineihin. Monet viinitilat ovat edelleen ”normaalien” perheiden omistuksessa verrattuna esimerkiksi moniin Stellenboschin, Franschhoekin ja Constantian tiloihin, joita omistavat upporikkaat ja yritykset erilaisten rahoitusjärjestelyiden kautta. Monille tiloille pitää varata maisteluaika etukäteen, koska maisteluiden järjestäminen ei ole heidän päähommansa. Ajomatka Kapin keskustasta on alle puolitoista tuntia. .

Hemel-en-Aarde on oma suosikkialueeni. Taivaan ja maan mukaan nimetyssä laaksossa on pientuottajia ja erityisesti muutamia chardonnayta on palkittu kansainvälisissä viinikilpailuissa. Jylhät vuoret muodostavat kauniin taustan maalaismaisemalle. Päivän laaksossa voi helposti yhdistää yöhön tai pariin Hermanuksen lomakaupungissa. Sinne ajaa Kapista noin kahdessa tunnissa.

Swartland tarkoittaa mustaa maata afrikaansiksi. Sateiden jälkeen alueelle endeeminen kasvillisuus renosterbos eli sarvikuonopuska näyttää mustalta. Sarvikuonot on kuitenkin aikoja sitten tapettu sukupuuttoon ja korvattu viljelymaalla. Swartlandia hehkutetaan innovatiivisena ja hipahtavana viinialueena: nuoret viininviljelijät kokeilevat rohkeasti kaikkea uutta ja luomuviljelytavat ovat pop.

IMG_7215.JPG

 

 

Cape Point

IMG_5143.JPGMuistan, kun elokuussa 2008 seisoin Cape Pointin korkeimmalla kohdalla. Suurin myrsky 60:een vuoteen sai koko kaupungin tulvimaan ja monista paikoista meni sähköt. Olin juuri tavannut Antonin ja hän ehdotti, että lähtisimme Cape Pointiin katsomaan myrskyn jälkiseurauksia. Tämä siis tietysti tarkoitti surffaamista Buffel’s Bayn valtavissa aalloissa, jonne kukaan muu rannan surffaajista ei uskaltanut mennä kuin Anton ja toinen mies, jonka lähiomaisen puhelinnumero oli printattu märkäpuvun käsivarteen mikäli hän menettäisi henkensä. Ajattelin, että tämä mieshän on ihan hullu. Joskus rohkeuden ja hulluuden välille on vaikea vetää rajaa… Sittemmin Anton on onneksi rauhoittunut.

Session jälkeen hän vei minut Cape Pointiin. Myrskytuulet olivat jo laantuneet, mutta edelleen voimakkaat puuskat pyyhkivät niemen ylitse. Koko valtameri lännessä, etelässä ja False Bayn lahti idässä oli valkoinen. Meren sinistä ei edes nähnyt, vain vaahtoa. Paikalla ei ollut muita ihmisiä ja hetki on jäänyt ikuisesti mieleeni.

IMG_5085

Hout Bay Chapman’s Peakilta kuvattuna. Kiitos malleille vierailusta!

On kiva saada vieraita Suomesta, koska silloin tulee käytyä monissa turistipaikoissa kuten Cape Pointissa Hyväntoivonniemen vieressä. Paikka on syystäkin suosittuja huikeiden maisemien takia ja eri vuodenaikoina luonto ja maisema näyttää erilaiselta.

IMG_5087

IMG_5093

Noordhoekin kaunis ranta, jossa on valitettavasti viime aikoina tapahtunut paljon ryöstöjä ja hengenvaarallisia puukotuksia. Älä kävele rannalle haaksirikkoutuneelle laivalle ennen kuin turvallisuustilanne paranee. 

Cape Point sijaitsee siis Kapin niemen eteläpäässä noin 75 kilometrin päässä Kapkaupungin keskustasta. Paras tapa käydä niemen eteläpäässä on vuokrata auto. Minut voi vaikka palkata oppaaksi ja kuskiksi, mutta hyvät ystävät saavat palvelun melkein ilmaiseksi osallistumalla vain bensakuluihin!IMG_5099.JPG
IMG_5106.JPGReissuun on paras varata koko päivä, jotta ehtii pysähtyä monta kertaa matkalla. Oma suosikkireittini kulkee niemimaan länsipuolta Camps Bayn ja Hout Bayn kautta maailmankuulun Chapman’s Peakin kautta Noordhoekiin. Noordhoek on meille rakas paikka, koska Antonin äiti asuu siellä ja Noordhoek Villagen Foodbarn Delissä saa parhaat uppomunat hollandaise-kastikkeella aamiaiseksi. Jos eksyt paikalle lounasaikaan, suosittelen hyvän ruoan ystäville lounasta ja wine pairingia Foodbarn-ravintolassa.
IMG_5109.JPG
Sitten matka jatkuu Cape Pointiin joko suoraan tai pidemmän mutkan kautta Kommetjien ja Scarborough’n rentojen hippi/surffikylien kautta. Nykyään sisäänpääsy Cape Pointin luonnonsuojelualueelle maksaa noin R145 randia. Maisema muuttuu matalaksi, lappimaiseksi puskaksi ja puskissa voi nähdä strutseja, antilooppeja ja seeproja. Jos olet onnekas, saatat nähtä esimerkiksi paikallisen ilveksen, caracalin. Hyväntoivonniemi on maailmalla tunnetumpi nähtävyys, mutta se on oikeastaan vain kivikasa komean Cape Pointin vieressä.
IMG_5114.JPG
IMG_5136.JPGCape Pointissa on paljon hyvin fiksuja paviaaneja, joiden kanssa kannattaa olla varovainen. Ruokaa ei kannata pitää kädessä ollenkaan, koska paviaanit yrittävät saada makupalan kädestäsi. Ja isoimmat kaverit on valtavia!
IMG_5126.JPGCape Pointista kannattaa ehdottomasti jatkaa lounaalle Simon’s Townin rantakaupunkiin ja Boulder’s Beachille katsomaan Afrikan pingviinejä. Jos on aikaa, kotimatkalla saatta vielä ehtiä maistelemaan herkkuviinejä Steenbergin modernille viinitilalle. Niistä lisää seuraavassa postauksessa!

Turistisesonki on täällä

IMG_6357.jpgEräänä iltana makasin sängyssäni ja luin kirjaa. Yhtäkkiä kuulin kadulla jonkun laulavan kovaan ääneen Leijonakuninkaan Circle on Life-laulua. Hymy nousi huulilleni. Kesä on tullut.
IMG_6359.jpg
Asuntomme vieressä on useita majataloja, jotka heräävät eloon lokakuun lopussa. Turistit pohjoiselta pallonpuoliskolta alkavat valua Afrikan lämpöön. Monet yhdistävät Kapin vierailuun safarin maan koillisosassa ja safariasuiset matkailijat myös alkavat näkyä katukuvassa Kapkaupungin kaduilla. Monet käyvät täältä käsin myös Viktorian putouksilla Sambiassa tai Zimbabwessa. Lisää Zimbabwen tämän viikkoisesta vallankaappauksesta myöhemmin.
IMG_6367.jpg
Sesonki kesti ennen marraskuun lopusta helmikuuhun. Nykyään sesonki alkaa jo lokakuun alussa ja jatkuu toukokuuhun. On ihanaa, että niin monet ovat löytäneet Kapkaupungin. Täällä on jokaiselle jotain. Kaksi vanhaa kaveriani saapuivat ensimmäistä kertaa Afrikan lounaiskärkeen. On ihana näyttää kotikaupunkiani kavereille ja huomenna vien heidät päiväksi Cape Pointiin, Hyväntoivonniemelle ja Boulder’s Beachille katsomaan Afrikan pingviinejä. Turistien suosimissa paikoissa on kiva käydä silloin tällöin, koska ne ovat suosittuja kohteita hyvästä syystä. Kapkaupunkiin voi rakastua uudestaan joka päivä.
IMG_6382.jpg
Joulukuussa myös monet Etelä-Afrikan ulkopuolella asuvat eteläafrikkalaiset palaavat kotiin lomalle. Tiedossa on paljon pitkiä lounaita viinitiloilla ja grillijuhlia. Lontoossa asuvat kaverit voivottevat auringon puutetta, mutta kiittelevät Englannin vähäistä rikollisuutta. Usein Etelä-Afrikan ulkopuolella asuvilta valkoisilta eteläafrikkalaisilta saa kuitenkin todella negatiivisen kuvan maasta. Kai heidän pitää todistella itselleen, miksi he ovat jättäneet Afrikan ja lähteneet Australiaan tai Iso-Britanniaan. Kannattaa kuunnella niitä, jotka ovat päättäneet tänne jäädä. Tottakai täällä on ongelmia, mutta niitä on myös monissa muissa maissa.
IMG_6384.jpgSesongissa on tottakai myös ärsyttäviä piirteitä. Joulukuun puolivälistä tammikuun puoliväliin ravintoloista on vaikea saada pöytiä. Ruuhkat ovat ihan kamalat ja kaikkialle on jonoa. Pöytävuoren hissille ei edes kannata lähteä jonottamaan. Olemme laittaneet asuntomme AirBnB:n kautta vuokralle ja pakenemme mökille kuukaudeksi. Yrittäjänä on se kiva juttu, että töitä voi melkeinpä tehdä missä vaan.